Pallontallaajat.net
Valikko
Selaa tagia

reissu

Raha ratkaisee

Tässä nyt vierähti vähän enemmän aikaa kuin oli tarkoitus, mutta ei anneta sen haitata. Vuoden alussa kirjottelin Thaimaassa käyttämästämme rahasummasta, ja samaiseen  jorinaan kerroin myös vähän siitä, miten budjettia seuraan. Tällä kertaa vuorossa on siis Singapore ja Filippiinit.

SINGAPORE

Joissakin listauksissa maailman kalleimmaksi kaupungiksi tituleerattu Singapore oli meille vain pikainen kohde Thaimaan ja Filippiinien välissä. Vietimme kaupunkivaltiossa kolme yötä, tuntimäärällisesti myös aika tarkat kolme päivää ja majoittumisen hoisimme sohvasurffauksen merkeissä. Koska visiittimme oli varsin lyhyt ja majoitus ilmainen, elimme kaupungissa jopa yllättävän edullisesti.

Rahaa kulutimme yhteensä 242,2 Singaporen dollaria eli 168,8 €. 

Kyseinen summa pitää sisällään 30 SGD:n edestä metromatkoja, yhden kalliimman (33 SGD) lounaan ja 20 dollarin sisäänpääsyn Gardens by the Bayn puunlatvaravintolaan. Yleiseltä hintatasoltaan Singapore yllätti halpuudellaan, kahden hengen ruoat sai alle 8 dollarilla ja monet turistienkin suosiossa olevat kohteet olivat ilmaisia. Toki kaikki maksullinen oli sitten todella kallista.

FILIPPIINIT

Meillä on ollut sama tavoitebudjetti jokaisessa vierailemassamme maassa, joten Filippiineillekin marssittiin tarkoituksena elää 700 euron kuukausibudjetilla nenää kohden.

Alla olevissa laskelmissa puhun siis aina kahden hengen käyttämästä rahasummasta. Kurssi, jolla olen kääntänyt pesosummat euroiksi, on 46,72 PHP = 1€. Kyseinen kurssi on automaattinostojen keskiarvokurssi, joka pitää sisällään kaikki nostamisesta aiheutuneet kulut.

KOKONAISBUDJETTI

Vietimme Filippiineillä 58 päivää, joiden aikana kulutimme rahaa elämiseen, olemiseen, liikkumiseen (maa,vesi), tekemiseen ja näkemiseen yhteensä:

128 020 Filippiinien pesoa eli 2740 euroa. Tavoite kyseiseselle ajalle oli 2707 euroa, joten ylitettiin budjetti rapealla kolmellakympillä. Ei paha.

Me oltiin haettu Filippiinien viisumi jo etukäteen Suomesta, joten summa ei pidä sisällään viisumimaksuja. Summaan ei myöskään kuulu, niinikään etukäteen hommatut lennot Singapore-Cebu eikä Manila-Kuala Lumpur. Näiden lentojen lisäksi hommaattin myös Cebu Pacificin lennot Cebu-Puerto Princesa-Manila, joihin upposi yhteensä 277 euroa. Mikäli nuo kaksi maan sisäistä lentoa lisätään budjettiin, ylittyi se Filippiinien osalta 310 eurolla.

MAJOITTUMINEN

Majapaikat olivat meidän kokemusten mukaan kalliimpia kuin Thaimaassa, mikäli ei oteta huomioon Port Bartonia, josta löysimme useammankin alle 10 euroa yöltä maksavan yöpaikan. Majoittumisen tasossa ei varsinaisesti ollut eroja, Thaimaan tapaan suosimme tuulettimellisia huoneita ilmastoitujen sijaan. Jos jotain eroja haluaa etsiä, niin Filippiineillä patjat olivat pääsääntöisesti ohuempia kuin Thaimaassa. Majoittumiseen kulutimme 57 yön aikana yhteensä:

41 860 Pesoa eli 896,4 euroa. Keskiarvollisesti käytimme siis yöpymiseen 734,4 PhP/yö eli 15,72€/yö. 

LIIKKUMINEN

Kuten jo olemme aiemmin blogissa maininneet, suoritimme kaikki siirtymät halvimmilla mahdollisilla kulkuneuvoilla(paras tunnelma, suosittelen!), toisin sanoen hyppäsimme aina mummojen ja kanojen sekaan ilmastoimattomiin paikallisbusseihin ja kaupungeissa käytimme joko jalkoja tai jeepneytä. Boholin Andassa tosin kulutimme hieman enemmän liikkumiseen, sillä kylille syömään lähteissä tricycleen upposi hiukan liikaa.

Maalla ja vedessä liikkumiseen käytimme yhteensä 7351 Pesoa eli 157,34€.

Tämän lisäksi vuokrasimme mopon kahtena päivänä yhteishintaan 1000 pesoa ja käytimme 340 euroa lentoihin Palawanille ja sieltä Manilaan.

RUOKA JA JUOMA

Vaikka kirjanpito mulla onkin varsin kattava, en todellakaan jakasanut ruveta laskemaan kaikkia erillisiä ruokailuja tähän. Käytimme Filippiineillä ruokailuun joka tapauksessa enemmän fygeä kuin Thaimaassa, ei ihan oikeasti enää paljoa kiinnostanut paljonko rahaa syömiseen kuluu. Halvimmat lounaat olivat noin 60 Peson luokkaa, sillä sai annoksen riisiä ja kaksi lisuketta.

Niille, jotka tykkäävät tarkastella maailmaa pullonpohjan lävitse Filippiinit on hyvä maa. Nollaseiskanen rommipullo kustantaa 70-80 Pesoa ja litranen San Miguelin olut kutakuinkin saman verran. Itse kun en kyseisiä paheita harrasta, mutta kerran maistoin, voin todeta että molemmat tuotteet ovat varsin juomakelpoisia.

YHTEENVETO

Filippiineiltä lähdettyämme olimme olleet reissussa 118 päivää ja tuona aikana olimme kuluttaneet matkan aikana rahaa yhteensä 6090 euroa, päivää kohden summa on 51,61 euroa. Koska tavoitebudjettimme päivää kohden on ollut 46,67 euroa, olimme siis ylittäneet tavoitteemme 4,94 eurolla päivää kohden. Tuolla 583 euron ylityksellä olimme kuitenkin saaneet hommattua muun muassa molemmille kaksi lentoa Filippiinien sisällä, Open Water Diver -sertifikaatit sekä parit hupisukellukset siihen päälle. Todellisuudessa tuo vajaa kuusisataa euroa riittää juuri ja juuri kahden hengen sukelluskurssin kustannuksiin, joten budjetin ylitys ei ole harmittanut kyllä missään välissä.

Terve vaan,

Juho

IMG_20151116_141441

IMG_20151116_133426

IMG_20151116_125236

Veturi, taksi, valtamerilaiva

Olen maininnut jo aiemminkin siitä, että me tykkäämme juhlia kaikenlaisia kissanristiäisiä. Tänään meillä onkin taas syytä juhlaan, sillä reissumme on saavuttanut erityisen merkkipaalun. Jos hääpäivien nimityksiä mitattaisiin päivissä, olisikin meillä ja reissullamme tänään kymmenkertainen posliinihääpäivä. Päätimme juhlistaa tätä merkittävää virstanpylvästä julkaisemalla blogipostauksen numeroista.

10 000: Kulutetut eurot reissun päällä. Tosin tuo summa tuli jo täyteen eilen, jolloin nyt taidetaan olla yli kymppitonnin 27 ja puoli euroa.

204: Tunnit (eli kahdeksan ja puoli päivää), jotka ollaan vietetty maasta, kaupungista tai kylästä toiseen siirtyen lentämällä, busseillen, junaillen tai veneillen.

200: Vietetyt päivät reissussa.

102: Ladattua kuvaa Instagramiin. Tämä on aika supistettu otos siitä, kuinka monta kuvaa meillä on kaikilla muistikorteilla. Odottakaa sukulaiset ja ystävät innolla, aion pitää niistä 30 000 kuvasta sitten diaesityksen, jossa kerron jokaisesta kuvasta erikseen muutaman minuutin mittaisen selostuksen. Tilaisuudessa omat eväät ja juomat ovat sallittuja ja jopa suositeltuja.

58: Tulevan kämppämme neliömäärä. Kyllä, saimme viimein asunnon. Kiitos kaikille, jotka jollakin tavalla oli sotkettu tähän asuntorumbaan, jota olemme viimeisimmät viikot käyneet.

49: Vietetyt yöt miljoonakaupungeissa.

47: Eri kotien/majoituspaikkojen, ihan miten niitä haluaakaan kutsua, lukumäärä.

39: Rinkkakilot mukana tällä hetkellä, käsimatkatavaroita ei uskalla punnita. Yritetään tästä painosta puhuttaessa aina vedota siihen, että meidän rinkat itsessään on tosi painavat. Syy ei ainakaan voi olla siinä, että meillä olis liikaa tavaraa mukana.

34: Ostettujen uusien vaatekappaleiden määrä. Puolustukseksemme voin kyllä sanoa sen, että kyllä se hajottaa pitää 200 päivää samoja vaatteita. Pari uutta mekkoa välillä saattaa olla halpa mielialalääke.

28: Etsityt geokätköt.

25: Luettujen kirjojen määrä. Kerrankin ei ole ollut tekosyitä, joiden takia ei ehtisi lukemaan. Erittäin yllättävää on se, millaisia kirjoja reissusta sattuu löytämään. Teoksia on tullut luettua vuoden 2014 Finlandia-palkinnon voittajasta Maria Kallio -dekkareihin.

21: Otettua polaroidkuvaa.

20: Julkaistut blogitekstit, joiden takia on välillä huudettu toisillemme, itketty ja heitelty tablettia ympäri huonetta.

19: Näin monella erityyppisellä kulkupelillä matkaa on taitettu (esimerkiksi lossi, tuktuk, e-bike, banga, jeepney ja pitkähäntävene).

12: Koluttujen leffateatterien lukumäärä neljässä eri maassa.

10: Lähetettyjen työhakemusten määrä. Positiivista on, että molemmilla on jotakin töitä jossakin vaiheessa, sitten kun täältä viitsimme kotiutua.

9: Lennot, joiden jokaisen aikana on ehtinyt miettiä muun muassa perhosefektiä ja pelastusliivien sijaintia.

8: Kulutettua rasvaputellia. Olisi pitänyt raahata useampi mukana Suomesta, sillä varsinkin aurinkorasva on esimerkiksi Thaimaassa turhan kallista, mutta eihän se Juho antanut minun täyttää rinkkaani kuin kuudella purkilla.

7: Pelottavat kohtaamiset luontokappaleiden kanssa. Tähän mahtuu muun muassa sekopäisten hanhien hyökkäys, kalan kiinni iskeminen hampaillaan nilkkaani niin, että veri vaan lensi, sekä uiminen kolmimetrisiä myrkyllisiä merikäärmeitä pakoon. Tosin merikäärmeet olisivat ehkä saattaneet voittaa sen kilpauinnin, joten tilanne näytti ehkä uhkaavalta vain meidän näkövinkkelistä.

6: Kärsittyjen burmalaisten vatsatautien/ruokamyrkytysten määrä.

5: Tällä reissulla vierailtujen maiden lukumäärä. Turhaa kiirettä emme siis ole pitäneet, mutta emmehän me mitään maabongareita olekaan.

4: Kirjoitettuja reissureportaaseja Kalajokilaakso-lehteen.

3: Reissun kolme WTF-hetkeä: auton töytäisemäksi joutuminen, “ampumavälikohtaus” paikallisen pikkupojan ja kuulapyssyn kanssa, kun emme suostuneet antamaan hänelle rahaa, sekä vesi-ilmapalloisku, jossa Juhon selkään heitettiin valtava vesi-ilmapallo ohi kaahavan mopon selästä.

2: Vierailua sairaalassa.

1: Yksi ja ainut kerta, jolloin olen näppäillyt itseni Finnairin sivuille ja etsinyt seuraavalle päivälle lennot Suomeen, kun Juhon valitus kaikesta kävi täysin ylivoimaiseksi.

Tämmöisistä luvuista on siis koostunut meidän viimeisimmät 200 päiväämme. On ollut vaikeaa, mukavaa, raastavaa, hauskaa, pelottavaa, surullista, raskasta, onnellista, tukalaa ja ylitsepursuavan parasta. Näiden päivien perusteella voisin vetäistä sellaisen loppukaneetin, että tekisin kaiken kyllä myös uudestaan. Ainakin viimeistään siinä vaiheessa, kun on dementia iskenyt, eikä enää muista niitä vaikeita päiviä.

Puspus, Essi

20160216_171214-1

20160201_143627-1

20160309_155511-1-1

received_1744495205791200

received_1744495329124521

IMG_20160324_182236

IMG_20160324_181955

PhotoEditor-1457388358813-1

Tuhannet mun kasvot

Reissatessa on oppinut tuntemaan itseään ihan uudella tavalla. Olen saattanut huomata, että jokin asia on ihan ok ja jos olen oikein villiksi heittäytynyt, niin jotkut asiat ovat saattaneet olla joskus jopa ihan jees. Tässä on nyt listattuna asioita, joiden olen huomannut herättävän minussa jotakin tuntemuksia. Osa on tullut itselleni ihan yllätyksenä, osa vähän vähemmän yllätyksenä. Nyt tulee sille yhdelle nimeltä mainitsemattomalle äidille vähän positiivisempaa päivitystä.

Minä pidän siitä, kun ei ole koko ajan tavoitettavissa. On mukava olla välillä ilman nettiä, jolloin on pakko keksiä muutakin tekemistä, kuin Facebookin jatkuvaa päivittämistä tai samojen kuvien selaamista Instagramissa.

Minä vihaan sitä, kun ei ole nettiä silloin, kun asioita pitäisi oikeasti pystyä hoitamaan. Jos pitää lähettää työhakemus tai saada viesti jollekin perille, haluan että netti toimii ja hyvin. Mikään ei ole ärsyttävämpää, kuin saman sähköpostin lähettäminen seitsemättätoista kertaa, kun se ei vaan suostu lähtemään. Ei varmaan ole myöskään mukavaa vastaanottaa niitä kaikkia ylimääräisiä spämmiviestejä.

Minä rakastan vettä, uimista ja snorklaamista! Olen varmasti ollut edellisessä elämässäni merilehmä. En ymmärrä miten tulen taas Suomessa kestämään sitä, että tarkenen mennä kastautumaan luonnonveteen hyvällä tuurilla kerran vuodessa.

Minä pidän siitä, kun saan matkustaa paikasta A paikkaan B paikallisbussilla, ilman ilmastointia ja bussin ikkunat auki. Vaikka en pidä yhtään paikan vaihtamisesta, on nämä bussit olleet kyllä paras vaihtoehto siihen hommaan. Turistibussit tekee aina sairaaksi ja kiristää hermoja, kun espanjalaiset haluavat päästä välttämättä bussin ainoille varatuille paikoille ja laskevat edessäsi olevan penkin niin alas, että saat istua polvet suussa koko matkan ja kuunnella, kuinka Full Moon Partyt on niiiiiiin paras juttu ikinä ja heliumia on niin siistiä vetää ja kännissä on parasta.

Minä inhoan sadepäiviä. Tällaiset päivät ovat niin tylsiä, jos ei ole nettiä, Netflixiä tai tabletille ladattuja elokuvia. Myös ihan kaikki vaatteet ovat kosteita kun sataa! Mikä voikaan olla ärsyttävämpää kuin jatkuvasti märät vaatteet, jotka homehtuvat rinkkaan?

Minä vihaan sitä, etten voi vaikuttaa asioihin siellä Suomessa. Tiedän, että minua olisi siellä välillä tarvittu. Olisin myös kovasti halunnut olla siellä tukena. Yritin ja yritän parhaani täältä käsin.

Minä inhoan kertoa samat asiat uudestaan ja uudestaan ja uudestaan. Reissussa joutuu kertomaan aina samat jutut uusia ihmisiä tavatessaan. Ja kun tapaa uuden reissaajan, joutuu kertomaan hänelle samat asiat kuin edellisille reissaajille. Erityisesti samassa majapaikoissa asuvien kanssa tulee juteltua, jolloin heille joutuu kertomaan samat asiat itsestään kuin on muillekin kertonut. Jutut myös kiertää kovasti kehää, jolloin tulee samoista asioista keskusteltua monen eri ihmisen kanssa. Monesti joutuu kertomaan itsestään useat asiat moneen kertaa eri ihmisille.

Minä rakastan aurinkoa ja lämpöä. Suomessa syysmasennukseni kestää syksystä kevääseen, joten ainainen kesä tekee minut kovasti onnelliseksi.

Minä inhoan rinkan pakkaamista. En osaa tehdä sitä vieläkään, vaikka ollaan oltu reissussa jo yli neljä kuukautta. Tavarat ei yksinkertaisesti mahdu mun rinkkaan, vaikka se on puolityhjä, joten olen ulkoistanut rinkkani pakkaamisen Juholle. Tämä on varmaan yksi syy siihen, miksi ei vaihdeta usein majapaikkaa, sillä Juho ei hirveästi tykkää mun avuttomuudesta tuossa asiassa.

Minä vihaan varjottomuutta. Vaikka rakastan aurinkoa, ei rinkka selässä 40 asteen lämmössä suorassa auringonpaisteessa paljoa naurata. Muutaman kerran on ollut näitä tilanteita majapaikkaa etsiessä tai bussia odottaessa. Usein kuitenkin Juho on se, joka näissä tilanteissa menettää hermonsa ensin.

Minä pidän paikallisten pyyteettömästä ilosta. Siitä, ettei turisteista yritetä hyötyä vain rahallisesta. Mene Filippiineille, niin voit kokea tämän.

Minä rakastan filippiiniläisiä mangoja. Mikään mango ei tule maistumaan enää yhtään miltään, kun pääsi tämän tietyn etelän hetelmän makuun. Voisin salakuljettaa niitä koko loppuelämän tarpeiksi sinne takas kotimaahan. Ainut tapa, minkä keksin kuvaamaan suhdettani tähän jumalten hedelmään, on kirjoittaa sille oodi.

Mango

aamujeni autuus

päivieni paiste

iltojeni ilo

öitäni öljyävä öylätti

Mango

makujen smaragdi

hellivän herkullinen

Mango

vivahteikas viettelijä

suloisen salaperäinen

Minä inhoan paahtavaa kuumuutta yhdistettynä krapulaan. Tätä ei varmaan tarvi edes selittää, jos olet joskus krapulan kokenut.

Minä vihaan uskontojen aiheuttamaa pahaa. Reissussa on nähnyt jokaisen valtauskonnon edustajia ja saanut huomata, että jokaisesta uskonnosta löytyy omat pimeät puolensa. Kaikki ääriliikkeet ovat pahasta, niin uskonnoissa kuin politiikassakin. Kaakkois-Aasiassa ei voi välttyä näkemästä uskonnon vaikutuksia, sillä laivamatkoilla tulisi rukoilla Jumalalta suojelusta ja joihinkin hostelleihin ei pääse sisään, jos et ole muslimi.

Minä rakastan loikoilla riippumatossa ja lukea kaikki kirjat, jotka täällä voin saada käsiini. Mikä voisikaan olla rentouttavampaa?

Minä pidän bungaloweista. Paras yöpymismuoto koko reissun aikana tähän mennessä. Mielestäni majoituksesta ja ruuasta on ihan turhaa maksaa hirveitä summia, kun halvat paikoissa ei ole yhtään mitään vikaa. Sitten on aina jäänyt rahaa enemmän tekemiseen, näkemiseen ja kokemiseen.

Minä inhoan kaupustelijoita, tyrkyttämistä ja tinkaamista. Tinkaaminen on täällä välttämätön paha, mutta kaikki tyrkyttäminen ahdistaa. Tällaisissa tilanteissa kävelen mieluummin vain pois, kuin yritän saada haluamaani rättiä ostettua.

Minä rakastan hitaita aamuja ja pimeitä iltoja. Aamuisin ei usein ole hirveä kiire mihinkään, kun ei tarvitse repiä koko vaatekaappia alas saadakseni joitakin vaatteita päälleni ja myöhästyäkseni taas vaihteeksi luennolta. Pimeä tulee aikaisin kuten myös uni. Suomen neljän tunnin yöunet on täällä vaihtunut kahdeksaan. Nukkuminen on kyllä vaan parasta.

Minä inhoan ponnisteluja, joita joudun tekemään saadakseni ruokaa eteeni. Reissussa kaikista ärsyttävintä on se, etten voi kävellä jääkaapille ja syödä sieltä sitä, mitä ikinä satunkaan löytämään. Aina pitää lähteä johonkin ja tilata jotakin ja tapella siitä, ettei kana ole vihannes. Välillä on vaan helpompaa ostaa ne kuppinuudelit ja syödä niitä.

Minä pidän siitä, kun saan tavata samanhenkisiä ihmisiä. Kaikki reissaajat eivät ole seuraleikkejä leikkiviä israelilaisia, bailaavia brittituristeja tai isin rahoilla matkaavia espanjalaisia. Se on ollut jännä huomata, että sellaistenkin suomalaisten kanssa tulee jotenkuten toimeen, joita päin ei edes katsoisi Suomessa. Kotimaa yhdistää kummasti, niin hyvässä kuin pahassakin.

Minä vihaan sitä, miten huonosti ihmiset kohtelevat täällä eläimiä. Tämä on kyllä minun vihalistani numero yksi. Vihaan ihmisten ajattelelemattomuutta, kiittämättömyyttä ja itsekkyyttä. Kaakkois-Aasiassa eläimet ja luonto on pääasiassa kauppatavaraa, joita myydään turisteille eri muodoissa. Paikalliset roskaavat, ottavat eläimiä, eivätkä huolehdi niistä ja kannustavat turisteja esimerkillään tuhoamaan omaa ekosysteemiään. Korallien päällä on ihan ok seistä kuten myös valashaiden. Kotieläin otetaan kohottamaan omaa statustaan, eikä eläinten sterilisointi tule kysymykseenkään. Eläimet lisääntyvät sisarustensa kanssa ja naaraat ovat jatkuvasti raskaana. Tilanne on täällä niin surullinen, että tekee ihan pahaa katsoa. Sitten nämä järjenjättiläiset tulevat tänne toiselle puolelle maailmaa ja rahoittavat tiikerien huumaamista, valashaiden ruokkimista ja elefanteilla ratsastamista. On vaikeaa sanoa, kuka tässä on se suurin paha ja ansaitsee sen vuoden idiootti -tittelin.

Minä pidän siitä, että päädyn maksamaan jostakin asiasta vähemmän, kuin olen ajatellut. Käsitykseni rahan arvosta on täällä reissussa hämärtynyt ihan täysin, mutta välillä vieläkin tulee tilanteita, että kyydin saa esimerkiksi tingattua paljon halvemmaksi, kuin olisi kuvitellut.

Minä inhoan sitä, kun en saa ravintolassa, mitä olen tilannut. Enkä minä suomalaisena osaa tietenkään asiasta valittaa. Jos en annosta pysty syömään, on Juho sitten saanut syödä kahden edestä. Onneksi kaupasta saa aina sipsejä! Niitten kanssa on menty harvoin vikaan.

Minä rakastan auringonnousuja ja -laskuja. Tosin ollaan nähty vain yksi nousu, kun ei vaan jaksa nousta silloin kukonlaulun aikaan sitä katsomaan…

Minä pidän siitä, kun kilpikonna syö hedelmiä. En tiedä, onko tässä maailmassa mitään suloisempaa kuin hedelmiä syövä konna. Tai no, kissanpennut on kyllä myös aika söpöjä.

Minä inhoan iilimatoja ja ötököitä. Sai olla ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun iilimato imee yhtään mitään minusta. Näen vieläkin tästä tilanteesta painajaisia.

Minä inhoan sitä, kuinka kärttyisäksi tulen, kun en saa nälissäni ruokaa tai nukun huonosti. Draamakuningatar ja kiukkupussi nostaa näissä tilanteissa päätään, että saatan olla jopa vaikeampi kuin tavallisesti. Juho ei vieläkään ole valitettavasti oppinut kantamaan mukanaan ylimääräistä ruokaa näitä tilanteita varten, että pääsisin yli alkukiukusta ja jaksaisin kävellä seuraavaan ravintolaan asti ilman, että minua pitää raahata perässä.

Minä rakastan sitä, kun saan tehdä uusia asioita ja syödä uusia ruokia. Reissussa makumaailma on avartunut ja itseä on tullut haastettua ihan uudella tavalla. Aina ei ole pakko mennä siitä, mistä aita on matalin, eikä siihen kuole, jos jokaisella kerralla ei aina onnistu. Tee, näe, koe, opi. Täällä siihen on ainutlaatuinen mahdollisuus.

Minä pidän siitä, kun löydämme paikan, missä viihdymme pidempään. Kaunis kylä, missä on paljon tekemistä ja näkemistä, sekä mukava majapaikka, missä on mahdollisuus tehdä muutakin kuin nyhjöttää huoneessa, takaa parhaat lähtökohdat reissusta nauttimiseen. Takana on 130 reissupäivää ja 26 eri majapaikkaa, joten variaatiota on ollut. Matkanvarrella on ollut myös useampi paikka, jossa on viihtynyt niin hyvin, että sitä on alkanut jo kodiksi kutsumaan.

Minä rakastan tuota matkakumppaniani. Vaikka välillä lentää rinkat seinille, kun hermot palaa jommallakummalla, niin en tiedä ketään muuta, jonka kanssa olisin juuri tälle reissulle voinut ja halunnut lähteä. Juhon naama saattaa toisinaan olla maailman ärsyttävin asia, mutta myrskyn laannuttua se saattaa olla myös ihan söpö. Tähän mennessä ollaan kestetty molemmat toisiamme yllättävän hyvin, toivottavasti siinä asiassa ei astuta jatkossakaan polulta harhaan.

Puspus, Essi

GOPR6120_1452782117693_high

IMG_3432-1

G5386099_1452490565576_low

GOPR4602_1452782357885_high

IMG_3371-1

IMG_3238-1

IMG_3479

G5496219_1452490531991_low

IMG_3130-1