Pallontallaajat.net
Valikko

Mä meen

Kun minä noin kuusi vuotta sitten ihan sattumalta poimin Madventuresin Kansainvälisen seikkailijan oppaan hyllystä paikallisessa kirjakaupassa, taskussani juuri sopiva määrä rahaa kirjan ostamiseksi, en todellakaan voinut kuvitella, kuinka paljon se kirja tulisi muuttamaan ajatusmaailmaani. Siihen asti kuvitelmani matkustamisesta oli hyvin yksipuolinen: pakettimatka Teneriffalle tai sukuloimaan Atlantin toiselle puolelle. Toki olin kuullut Madventureskaksikon matkoista ja nähnyt DVD-boxeja Kärkkäisen hyllyillä, mutta jostakin syystä aihe ei ollut kiinnostanut minua. Tiesin myös, että tutuntutuntutut olivat olleet interrail-reissulla ja “se yksi oli käynyt Aasiassakin”, mutta mielestäni se vaikutti hullulta. Kotiin päästyäni kuitenkin aloin lukemaan kirjaa määrätietoisesti ensimmäiseltä sivulta asti, kunnes pääsin kohtaan:

+KAIKKEIN TÄRKEIMPÄNÄ riippumatto – Madventures ehdottaa riippumaton keksijälle Nobelin chillauspalkintoa, niin oiva matkavaruste se on. Lisäksi hammock on oivallinen vuode monissa ääriolosuhteissa!”                                                                                                              (Madventures Kansainvälisen seikkailijan opas s.88)

No kirjan lukeminen ei voinut jatkua ennen riippumaton ostoa, löysinkin sen varsin vaivattomasti paikallisesta urheiluvälineliikkeestä ja sen jälkeen ahmin kirjan loppuun parissa päivässä. Pelkästään sen kirjan lukeminen avarsi elämääni sen verran, että aloin heti suunnittelemaan omaa reissua, miten sen toteuttaisin, rahoittaisin ja kenen kanssa lähtisin.

Seuraavan talven aikana tutustuin lisää budjettimatkustamiseen, katsoin Madventuresin kaksi ensimmäistä kautta sekä suunnitelin omaa interrail-matkaani, joka toteutuikin seuraavana kesänä 2010.

Miksi sitten lähden juuri nyt? Aika vain tuntuu sopivalta, Essi sai kandin paperit kesän alussa ja itselläni on takana vuoden opiskelut yliopistossa. Takana on monta vuotta peruskoulua, vuosi ammattikoulua, lukio, armeija, vuosi töitä ja viimeisimpänä vuosi yliopistoa ja jatkuvaa työntekoa. Nyt tuntuu siltä, että on oikea hetki pysähtyä katsomaan, miltä maailma näyttää. Lisäksi oikean matkakumppanin löytyminen edesauttaa asiaa. Kuukausien mittainen matka on ollut keskustelujemme aiheena lähes ensimmäisestä tapaamisestamme asti ja sen suunnittelu on aloitettu hyvissä ajoin. Kun lopullinen päätös matkasta tehtiin viime syys-lokakuussa, olo helpottui, enää ei tarvinut pohtia, että milloin se mahdollisuus reissulle voisi tulla, eikä tekosyiden keksiminenkään enää ollut mahdollista!

Nyt, kun ensimmäinen viikko Bangkokissa on takana, alkaa pikkuhiljaa tuntua, että elämästä voi tosiaan nauttiakin. Matka siis jatkuu ja elämä hymyilee.

Edellinen viesti Seuraava viesti

Saatat myös pitää näistä

1 kommentti

  • Vastaa Tiina syyskuu 15, 2015 20:25

    Olenkin jo odotellut milloin blogiin alkaa tekstejä kertyä. Ihanaa seikkailua teille molemmille! Mukava päästä näin siivellä saamaan reissumaistiaisia.

  • Jätä vastaus